Historialliset retkikohteet tarjoavat juuri sopivasti jännitystä

Suomesta löytyy paljon historiallisia retkikohteita, joissa vierailu on jännittävä seikkailu. Harvoin tuleekaan ajatelleeksi, kuinka kauan on ihmisiä liikkunut tässäkin maailmankolkassa. Kohteissa näkyy jälkiä luonnonmuutoksista, sodista, kansanperinteistä ja kulttuurin kehittymisestä ja samalla käsitys omista kotikonnuista laajenee kummasti. Jo luonnon kauneus saa haltioitumaan kerta toisensa jälkeen. Pakkaa siis eväskori täyteen herkkuja ja suuntaa seikkailuihin, nämä kohteet sopivat kaiken ikäisille!

Hauensuolen kalliopiirrokset

Hangon Tullisaaressa sijaitseva Hauensuoli on suojaisa luonnonsatama, joka sijaitsee kahden pienen saaren välisessä kolossa. Paikka on ollut kuuluisa jo keskiajalla, sillä se tarjosi hyvän suojan ja pysähdyspaikan Suomenlahtea ylittäville laivoille. Nykyään Hauensuolen kallioiden pinnasta löytyy erikoislaatuinen merenkävijöiden merkintäkokoelma, ikään kuin vieraskirja. Laivat miehistöineen joutuivat odottamaan tuulien laantumista Hauensuolessa toisinaan pitkäänkin ja aikaa kulutettiin hakkaamalla viestejä rantakallioihin ja kallioiden pinnasta onkin tunnistettavissa useiden aatelissukujen vaakunat sekä Ruotsin kuninkaiden nimet, asianmukaisesti kruunujen kuvilla varustettuina. Löytyypä kallioista myös Suomen oma leijonavaakuna ja presidentti Urho Kekkosen nimi kaiverrettuna. Lisää kaiverruksia ei ole kuitenkaan odotettavissa, sillä alue on suojattu muinaismuistolailla. Nykyisissä yli 600 merkinnässäkin riittää tutkittavaa.

Hauensuolen kalliopiirrokset.

Ivalojoen Kultala

Ivalossa pääsee puolestaan muistelemaan suurta kultaryntäystä vierailemalla Ivalojoen Kultalassa. Vuonna 1868 senaatti päätti lähettää Lappiin erityisen retkikunnan tutkimaan alueen kultaesiintymiä. Monta paikkaa jo tutkittuaan ja hukkareissun tehtyään retkikunta päätyi Ivalojoelle, jossa lopulta retkikunnan etsinnät palkittiin. Muutaman päivän huuhtomisen perusteella retkikunta oli jo täysin vakuuttunut, että oli löytänyt Lapin erämaiden suurimman kultaesiintymän. Seuraavana kesänä Ivalojoella nähtiinkin todellinen kansanvaellus. Aluksi paikalle saapui kaksi kokenutta kullankaivajaa, jotka saivat saaliikseen kaksi kiloa kultaa. Sana löydöstä kiiri nopeasti ja pian joenrannalla nähtiin jo sata miestä kultaisesta tulevaisuudesta haaveilemassa. Vuonna 1870 valtio päätti rakennuttaa Ivalojoen Kultalan eli silloisen Kultalan Stationin, jotta kullan kaivamista ja kauppaamista olisi helpompi valvoa. Rakennus on edelleen olemassa ja se on entisöity muistuttamaan ajan hengestä. Hirsiseinien sisäpuolella on edelleen aistittavissa kullankaivajien suuret toiveet, unelmat ja kova elämä.

Ivalojoen Kultala

Korteniemen perinnetila

Liesijärven kansallispuistossa Etelä-Suomessa voi tutustua siihen, millaista on ollut metsänvartijan elämä 1910-luvun Suomessa. Korteniemen tilalla on taidokkaasti pidetty yllä suomalaista kulttuurimaisemaa ja edelleen kesäisin tilalla eletään historiaa mukaillen 1910-luvun tapojen mukaisesti. Pihapiirissä näkyy kotieläinten alkuperäisrotuja, kuten hevosia, lehmiä, lampaita, kanoja ja kanojen vartijana kukko. Perinteiden vaaliminen jatkuu pelloilla ja kasvimaalla, jotka on varattu vain kotimaisten perinteisten kasvilajien viljelyyn. Viljelyssä käytetään vain perinteisiä työtapoja, joten oikeaan aikaan saapuessaan vierailija ovi nähdä, kuinka ruista niitetään viikatteella, kuivataan kuhilailla ja lopuksi puidaan varstoilla riihessä. Yksi tilan tärkeistä tehtävistä onkin perinnetiedon ja osaamisen ylläpitäminen.

Korteniemen perinnetila

Hiidenkirnut

Tavallista lähiretkeilyäkin voi piristää vierailemalla jännittävällä hiidenkirnulla, joita löytyy runsain määrin ympäri Suomea. Hiidenkirnut muodostuivat jääkauden päättyessä, jäiden sulaessa vähitellen vedeksi ja virratessa yhä hurjempaa vauhtia, muodostaen pyörteitä ja putouksia. Pyörteissä pyörivät myös irtokivet, jotka liikkeen voimasta hioivat kallioon kaivon tapaisia aukkoja, joita myöhemmin alettiin kutsua hiidenkirnuiksi. Jokainen hiidenkirnu on aivan omanlaisensa ja monet niistä ovat varsin hurjan näköisiä. Onkin helppo kuvitella, että hämärän laskeutuessa pelottavat metsän hiidet kirnuavat voita kivisissä padoissaan.

Täyssinän rauhan rajakivet

Pohjois-Savosta, Pisan luonnonsuojelualueelta löytyy hyvinkin konkreettinen muisto ajalta, jolloin Ruotsi ja Venäjä taistelivat Suomen alueesta. Vuonna 1595 solmittiin Täyssinän rauha, jonka myötä Ruotsi-Suomen valtakunnan rajaa siirrettiin kohti itää. Uusi raja merkittiin erityisillä rajakivillä, jotka ovat edelleen paikoillaan. Myös alueen kallioon on hakattu vuosiluku 1595 ja lisäksi kallion pinnasta löytyvät niin Ruotsin valtakunnan tunnusmerkkeinä toimivat kolme kruunua kuin Venäjää edustavaa ortodoksinen ristikin.

Korteniemen perinnetila

Comments are closed.